Sairaanhoitajan työ
Olen monesti miettinyt, että miksi olen päätynyt hoitoalalle. Tätä minulta on usein myös kysytty opiskelu aikana työharjoittelu paikoissa. En koskaan oikein osannut vastata tähän kysymykseen.
Mielestäni jokaisella sairaanhoitajalla on se oma paikka terveysalalla. Ja suosittelenkin jokaista hoitajaa tutustumaan laajasti eri paikkoihin, jotta oikeat sairaanhoitajat löytävän oikeisiin paikkoihin töihin. Itse olen myös tutustunut ja tiedän aika tarkasti mihin paikkoihin minä en kuulu ja mihin minä kuulun. Olen myös huomannut, että oikean paikan kun löytää, niin työ on mielekästä ja sitä jaksaa paremmin tiukemmissakin paikoissa.
Sairaanhoitajan työ on toisinaan hyvin raskasta, kiireellistä ja epäkiitollistakin. Sairaanhoitajalta vaaditaan tietynlaista luonteen kovuutta ja varmuutta vaikeissakin tilanteissa. Tästä tulikin mieleen kirjoitelma, jonka näin ensimmäisen kerran työpaikan seinässä muistutuksena siitä, että mitä me ollaan. Tämä teksti tässä alla.

Kun rakas jumala loi sairaanhoitajan, hän teki jo kuudetta päivää ylitöitä.
Silloin ilmestyi enkeli ja sanoi: " Herra, tepä askartelette pitkään tämän hahmon parissa!"
Rakas jumala vastasi: " Oletteko nähnyt pitkän erikoistoiveiden listan tilauksessa? Sen täytyy olla toimitettavissa miehenä ja naisena, olla huoltovapaa ja helposti desinfioitavissa, mutta ei materiaaliltaan muovia. Sillä täytyy olla hermot kuin teräslangat ja selkä, jolle voidaan lastata kaikkea, mutta sen tulee samalla olla niin siro, että se voi tuntea olonsa hyväksi ihan liian pienissä työtiloissa. Sen tulee pystyä tekemään viittä asiaa yhdellä kertaa ja silloinkin vielä yksi käsi on oltava vapaa."
Silloin enkeli pudisti päätään ja sanoi: " Kuusi kättä, eihän se käy laatuun?"
"Eivät kädet aiheuta päänsärkyä". Sanoi rakas Jumala, "vaan kolme paria silmiä, jotka täytyy olla jo vakiomallissa ;Yksi silmäpari, joka pystyy yöllä näkemään kaikkien seinien läpi, jotta yksi hoitaja pystyy huolehtimaan kahdesta osastosta, toinen silmäpari takaraivossa, joilla se näkee sen, mitä siltä haluttaisiin kätkeä, mutta mikä ehdottomasti täytyy nähdä ja tietysti yksi silmäpari edessä, joilla se voi katsoa potilasta ja viestittää tälle: Minä ymmärrän teitä ja olen teitä varten -ilman että tarvitsee sanoa sanaakaan."
Enkeli nykäisi Jumalaa kevyesti hihasta ja sanoi: "Menkää nukkumaan Herra ja jatkakaa huomenna."
"En voi"; sanoi rakas Jumala, "Olen jo saanut aikaan sen, ettei se juuri koskaan sairasta ja jos sairastaa, niin se parantaa itse itsensä. Se pystyy käsittämään, että 10 kahden hengenhuonetta voi tarkoittaa 40 potilasta, mutta 10 vakanssia tarkoittaa usein vain viittä hoitajaa. Se viihtyy ammatissa, joka vaatii kaiken ja on huonosti palkattu, se pystyy tekemään epäsäännöllisiä työvuoroja ja selviytymään siitä, että vapaita viikonloppuja on vähän."
Enkeli käveli sairaanhoitajamallin ympäri. "Materiaali on liian pehmeää!" hän huokasi.
"Mutta sitä vastoin sitkeää", sanoi rakas Jumala. " Et uskokaan, mitä kaikkea se kestää!"
"Osaako se ajatella?", kysyy enkeli.
" Ei VAIN ajatella, vaan myös arvioida, suunnitella, ratkaista, päättää ja tehdä kompromisseja", sanoi rakas Jumala.
Lopuksi enkeli kumartui eteenpäin ja siveli mallin poskea. "Tässä on vuotokohta", hän sanoi, "Minähän olen sanonut, että yritätte mahduttaa malliin aivan liikaa!"
"Ei se ole vuotokohta, se on kyynel." sanoi rakas Jumala.
"Mitä varten?" kysyi enkeli.
"Se vuotaa ilossa, surussa, pettymyksessä, kivussa ja yksinäisyydessä". sanoi rakas Jumala miettiväisenä.
"Kyynel, se on ylivirtausventtiili."